EU:sta sanottua

Sdp:n puheenjohtaja Paavo Lipponen:

"Euroopan unionissa ei ole päätetty vielä perustaa yhteistä rahaa, ei yhteistä puolustusta eikä myöskään yhteistä poliisia, jotka olisi kaikissa maissa. Tällaisesta on keskusteltu, mutta ne ovat hyvin pitkän aikavälin asioita toteutuakseen ja me voisimme itsenäisenä kansakuntana päättää siitä, mihin me menemme mukaan. Menemmekö mukaan tällaisiin ratkaisuihin. Ja sen voin sanoa sosialidemokraattisesta puolueesta, että emme Euroopan Unionin jäsenenä aja liittovaltion perustamista."

(YLE A-Studio 1994)

Pääministeri Paavo Lipponen:

"Ranska ja Britannia haluavat kehittää EU:lle vain kriisinhallintakykyä eikä yhteistä puolustusta."

(Helsingin Sanomat 10.12.1998)

Pääministeri Paavo Lipponen:

"EU:sta tulee kehittää suurvalta, jotta se voi toimia täysivaltaisesti maailmassa."

(Lontoossa 14.2.2002)

Sdp:

"Sdp hahmottelee EU:sta liittovaltiota." "Sdp:n Eurooppa-asiakirja: Unionille oma eduskunta, hallitus ja verotusoikeus."

(Aamulehti 21.1.2005)

Suurlähettiläs (v.2008 kokoomuksen kansanedustaja) Pertti Salolainen:

"Pidimme tiiviisti yhteyttä ay-liikkeen johtajiin jo Eta-neuvottelujen aikana (1990-1993). Kerroimme heille kaiken. Koska tiesimme, että ilman ay-liikkeen tukea EU-jäsenyydestä ei tule mitään." Ay-johtajat saatiin siis salaisella lobbauksella jo hyvissä ajoin sitoutumaan EU-hankkeeseen.

MTK:n ja kepun kohdalla tarvittiin ovelampi juoni. "Ulkoministeriksi otettiin Heikki Haavisto, MTK:n puheenjohtaja. Sillä tavoin hajotettiin MTK:n ja kepun rivit. Muuten olisimme MTK:n takia hävinneet EU-kansanäänestyksen."

(Seura 24.3.2005)

Vuorineuvos Casimir Ehrnrooth:

"Kilpailukykyisiä yrityksiä voi puolestaan syntyä vain supistamalla radikaalisti julkisen sektorin roolia,..."

"Horjumattoman sitoutumisen (EU:n) rahaliiton käynnistämiseen 1. tammikuuta 1999, sallimatta mitään heikennyksiä Maastrichtin kriteereihin, katsottiin (ERT:ssä eli Euroopan teollisuusmiesten klubissa) olevan ainoa tie paitsi työkurin säilymiselle myös asioiden eteenpäin viemiselle."

(Helsingin Sanomat 5.2.1996)

Eduskunnan suuren valiokunnan puheenjohtaja (pääministeri v. 2008) Matti Vanhanen:

"Vanhanen vaatii kansanäänestystä, jos EU liukuu liittovaltioksi."

(Helsingin Sanomat 4.5.2001)

EU-parlamenttiehdokas Kyösti Virrankoski (kesk):

"Omilla jaloillaan seisova Suomi ei luovu omasta rahastaan, markasta. Euroopan yhteiseen valuuttaan ja rahapolitiikkaan siirtyminen veisi toteutuessaan meidät Euroopan liittovaltion jäseneksi."

(Kyösti Virrankosken vaalimainos eurovaaleissa 1996)

Akatemiatutkija Anne Koski:

'Sanomatta jättäminen voi olla poliittisesti yhtä merkittä teko kuin sanominenkin, Anne Koski toteaa väitöskirjassaan Niinkö on jos siltä näyttää? Kosken mukaan vaikenemisella ja joidenkin asioiden salaamisella oli merkittävä osa, kun kansaa valmisteltiin hyväksymään Suomen EU-jäsenyys vuoden 1994 kansanäänestyksessä.'

"Aluksi Suomen poliittinen johto loi mielikuvaa, ettei puolueettomuusasema muutu radikaalisti EU-jäsenenä ja että puolueettomuus on neuvoteltavissa. Prosessin aikana valtiovalta suuntasi julkista huomiota pois Maastrichtin sopimuksen velvoitteista näytösten avulla. Tämän lisäksi poliittinen johto salasi asioita, esitti ristiriitaisia tulkintoja ja piti matalaa profiilia julkisuudessa."

(Maaseudun tulevaisuus 28.11.2005)

Suomen Poliittinen Historia-teos:

"Päinvastoin kuin suuri osa suomalaisista, jotka äänestivät jäsenyyden puolesta Venäjän naapuruuden aiheuttamista jatkuvista vaaroista vakuuttuneina, EU:n vastustajat lähtivät jäsenyyden tuomista mahdollisista ulkomaisen pääoman, maahanmuuttajien kilpailun ja kulttuuri-imperialismin vaaroista. Kansalliskiihkoinen oikeisto enempää kuin vanha kommunistinen äärivasemmisto ei piitannut enää lähialueiden mahdollisista uhkatekijöistä vaan vastusti Euroopan integraatiota periaatteesta. Mielenkiintoinen, melko vaikeaselkoisin perustein vastaan harannut, puoluetaustaltaan hajanainen ryhmä koostui vanhoista Kekkosen kannattajista, johtavana edustajanaan Keijo Korhonen."

(Suomen Poliittinen Historia 1809-1995, Jussila, Hentilä, Nevakivi, WSOY 1995)

Helsingin Sanomien päätoimittaja Janne Virkkunen:

"Ei ole paluuta vanhaan kansallisvaltioiden aikaan, eikä ole kysymys siitä, järjestetäänkö kansanäänestys (EU:n perustuslaista) vai ei. Kysymys on sen ymmärtämisestä, että tämän päivän itsenäisyys on kasvavaa riippuvuutta muista."

(Helsingin Sanomat 22.8.2004)