Näin Suomi vietiin EU:hun

Suoria lainauksia mediasta vv. 1993-94 (lähde suluissa)

Ulkoministeri Heikki Haavisto:

"Kyllä meidän täytyy lähteä siitä, että meillä on oikeus pitää puhtaat kotieläimet ja mahdollisimman vähän kasvitauteja, sekä terveet ihmiset, mutta se tulee olemaan aika vaikeaa."

"Näen Sveitsin mukaantulon Euroopan yhteisöön erittäin vaikeana, koska Sveitsi on maa, jossa jokainen ihminen on ollut kansanäänestyksellä ottamassa kantaa lähes kaikkiin vähänkin merkittävimpiin asioihin. Kuinka he sitten Ey:n myötä olisivat hetkessä kypsiä luovuttamaan päätösvallan maan rajojen ulkopuolelle."

"... vaatii ainakin yhden sukupolven kypsyttelyn, ellei enemmänkin, hyväksyä se, ettei päätösvalta ole omissa käsissä ja että ihmisten mahdollisuus vaikuttaa heitä lähellä oleviin asioihin on heiltä pois."

(Kotieläin-lehti 4/1993)

Arkkipiispa John Vikström:

"Euroopan yhdentymisessä on kysymys siirtymisestä yksilökeskeisestä ja nationalistisesta ajattelusta yhteisen vastuun tiedostamiseen."

(Helsingin Sanomat 27.4.1994)

Arkkipiispa Johannes:

"EU:n ulkopuolella eristäytyisimme kansojen yhteydestä."

"Näkemykseni mukaan EU on tämän ajan pyrkimystä Euroopan kansojen kokonaisuutta ja eurooppalaista perinnettä palvelevaan ja edistävään yhteisöön."

(Helsingin Sanomat 30.4.1994)

Pääministeri Esko Ahon avustaja (sittemmin MTK:n puheenjohtaja) Esa Härmälä:

"Me kaikki tiedämme, että jäsenyydellä olisi joku, todennäköisesti aika suuri etu meidän kansantaloudellemme."

"Mielestäni valitsemalla Unioniin liittymisen valitsemme samalla kehityksessä mukanaolon, dynamiikan ja avautumisen politiikan. Kieltäytymällä jäsenyydestä meitä kohtaa tietty eristäytyminen ja paikoilleen jämähtäminen."

(Kotieläin-lehti huhtikuu 1994)

Teollisuuden ja työnantajain keskusliiton TT:n hallituksen puheenjohtaja Georg Ehrnrooth:

"Talouskasvun vauhdittuminen ja investointien käynnistyminen edellyttävät myönteisen EU-ratkaisun ohella muutenkin johdonmukaista ja ennustettavaa talouspolitiikkaa."

(Ilkka 25.5.1994)

Ex-pääministeri Kalevi Sorsa:

"Mennään mekin päättämään Euroopasta."

"Ilman EU-jäsenyyttä Suomi on äänetön yhtiömies, jota täysjäsenet joko kuulevat tai ovat kuulematta."

"Jäsenyys ei vie itsenäisyyttämme, vaan päinvastoin saamme päätösvaltaa asioissa, joiden suhteen Etassa olemme sopeutujan asemassa."

(Helsingin Sanomat 17.7.1994)

Kansanedustaja Kirsti Ala-Harja (kok.)

"EU-jäsenyys on helpotus."

"EU:n jäsenenä Suomi saa tukea EU-kassasta, joka ulkopuolella jää saamatta."

"Ellei ole varaa, ei voida pitää yllä nykyistä palvelutasoa, ei sosiaalisia turvaverkkoja, jota jokainen haluamme. EU antaa meille myös laajenevat markkinat, jonne puhtaat ja hyvälaatuiset elintarvikkeemme löytävät suuremmat markkinat. Se on vain itsestämme kiinni."

(Ilkka 17.7.1994)

Oikeusministeri Anneli Jäätteenmäki:

"Suomi ei menetä itsenäisyyttään EU-ratkaisun myötä. Itsenäisyyttä on mielestäni se, että me omien etujemme pohjalta päätämme, millaiseen kansainväliseen yhteistyöhön me haluamme osallistua. Itse asiassa tärkeä syy jäsenhakemukseemme on ollut juuri se, että pääsemme mukaan tekemään niitä päätöksiä, jotka joka tapauksessa vaikuttavat meihin."

(Järviseutu-lehti 18.7.1994)

Valtioneuvos Johannes Virolainen:

"Yleisistä syistä' mentävä Euroopan unioniin." "EU:hun liittyminen ei ole uusi ja järkyttävä ratkaisu."

(Helsingin Sanomat 21.7.1994)

Vasemmistoliiton puoluesihteeri Matti Viialainen:

"EU-Suomi nostaisi arvoaan Venäjällä."

"Jäsenyyden suurin hyöty onkin poliittinen. Sen avulla Suomi voi olla enemmän oman tulevaisuutensa luoja, subjekti, kuin pelkkä muualla tehtyjen päätösten objekti."

"Suomen liittyminen EU:n jäseneksi tulee parantamaan tuntuvasti Venäjän kanssa tehtävän yhteistyön edellytyksiä."

(Helsingin Sanomat 22.7.1994)

Helsingin yliopiston kansantaloustieteen apulaisprofessori Vesa Kanniainen:

"EU-jäsenyys lisää turvallisuuttamme"

"Suomelle EU-jäsenyys on ennen muuta turvallisuuspoliittinen ratkaisu."

(Helsingin Sanomat 2.8.1994)

Naisten Eurooppa ry:n puheenjohtaja Liisa Piitulainen-Numminen:

"Suomen itsenäisyys säilyy EU:ssa."

"EU-jäsenyyden odotetaan nyt parantavan mahdollisuuksiamme vaikuttaa ylikansallisiin ympäristöongelmiin ja tarjoavan resursseja sellaisiin hankkeisiin, joihin omat rahkeemme eivät riitä."

(Helsingin Sanomat 9.8.1994)

Kansanedustaja Heidi Hautala (vihr.):

"Nyt tarvitaan ylikansallista demokratiaa."

"... olennaista on yrittää taivuttaa EU-rakennelmaa kaikista sen puutteista huolimatta ylikansallisen talouden säätelijäksi ja kansalaisten vaikutuskanavaksi."

"Maastrichtin sopimuksen keskeisissä tavoitteissa, talous- ja rahaliitossa sekä yhteisessä turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa, ei voida edetä demokraattisesti palauttamatta ratkaisuja välillä kansalaisille. Näin ajatellen lokakuussa (1994) ei ratkaista esimerkiksi kysymystä Suomen mahdollisesta sotilaallisesta liittoutumisesta tai sitoutumisesta EU-rahaan, vaan kansalaiset päättävät niistä myöhemmin."

(Helsingin Sanomat 27.8.1994)

Metalliliiton puheenjohtaja Per-Erik Lundh:

"EU-jäsenyys on elinehto Suomen teollisuudelle. -Tästä yksinkertaisesta perustotuudesta voidaan vetää se johtopäätös, että EU-jäsenyyden avulla myös mahdollisuudet huolehtia pohjoismaisesta sosiaaliturvasta kohentuvat."

"Haluammeko vetäytyä ja jäädä sivuun kansainvälisestä kehityksestä ja vuorovaikutuksesta, vai haluammeko olla mukana muiden joukossa vaikuttamassa siihen Eurooppaan, josta olemme ainakin taloudellisesti erittäin riippuvaisia."

(Pohjalainen 28.8.1994)

Maa- ja metsätalousministeri Mikko Pesälä:

"Pesälän mukaan ainakin se tiedetään EU-tilanteessa, että rehujen hinnat tulevat putoamaan huomattavasti ja se on kotieläintuotannon kannalta iso asia."

"Ei sellaista vaalitulosta ja sellaista hallitusta tule, joka lähtisi karsimaan pois sitä kansallista tukea, jota saadaan 3,3 mrd (markkaa), Pesälä ennustaa"

"Mikäli kansa äänestää EU:iin liittymistä vastaan otetaan Maatalousbudjetti heti uuteen käsittelyyn, Pesälä tähdentää. Valtionvarainministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön budjettien ero on miljardin (markan) verran, joka on kaavittava jostakin pois."

(Kotieläin-lehti syyskuu 1994)

Sdp:n puheenjohtaja Paavo Lipponen:

"Euroopan unionissa ei ole päätetty vielä perustaa yhteistä rahaa, ei yhteistä puolustusta eikä myöskään yhteistä poliisia, jotka olisi kaikissa maissa. Tällaisesta on keskusteltu, mutta ne ovat hyvin pitkän aikavälin asioita toteutuakseen ja me voisimme itsenäisenä kansakuntana päättää siitä, mihin me menemme mukaan. Menemmekö mukaan tällaisiin ratkaisuihin. Ja sen voin sanoa sosialidemokraattisesta puolueesta, että emme Euroopan Unionin jäsenenä aja liittovaltion perustamista."

(YLE A-Studio 1994)

Oikeusministeri Anneli Jäätteenmäki:

"Meidän todellinen itsenäisyytemme vahvistuu, jos Suomi liittyy EU:n jäseneksi."

"En pidä kansallisena onnettomuutena kumpaakaan vaihtoehtoa. EU:n ulkopuolelle jääminen on kuitenkin epävarmempi vaihtoehto, hyppy tuntemattomaan.

"Minä rakastan tätä maata ja maakuntaa niin paljon, että äänestän kyllä Suomen tulevaisuudelle ja itsenäisyydelle."

(Pohjalainen 28.9.1994)

Valtioneuvosto (Pääministerin Esko Ahon hallitus):

"EU:n jäsenmaat ovat itsenäisiä ja täysivaltaisia valtioita, jotka ovat vapaaehtoisesti päättäneet eräissä kysymyksissä harjoittaa toimivaltaansa yhteisesti."

"EU tavoittelee kestävää ja tasapainoista kehitystä. EU haluaa kohottaa kansalaistensa elintasoa ja elämisen laatua sekä parantaa kuluttajien suojaa ja ympäristön suojelua."

"EU-jäsenyys vaikuttaa Suomen kansantalouteen merkittävällä tavalla. Useimmissa tutkimuksissa on arvioitu, että taloudellinen hyvinvointi lisääntyy jäsenyyden oloissa enemmän kuin EU:n ulkopuolella."

(Jokaiseen talouteen lähetetty "Valtioneuvoston tiedote Euroopan unionin jäsenyydestä" syyskuussa 1994)

Emeritusarkkipiispa Mikko Juva:

"Suomi kuuluu Euroopan yhteyteen."

"Kun Eurooppa nyt yhtyy, Suomen etu on liittyä mukaan unioniin. Sen jälkeen Suomen ei enää voida käyttää poliittisen kaupan hintana."

"Demokratia ei merkitse vain kansan osallistumista päätöksentekoon, se on myös asioiden ratkaisemista keskusteluin, ei voimakkaamman osapuolen sanelulla. Tähän demokratiaan voimme osallistua vain jäseninä."

(Helsingin Sanomat 7.10.1994)

Tampereen yliopiston kansantaloustieteen professori Pekka Ahtiala:

"EU on Suomelle historiallinen tilaisuus."

"...EU ei ole koskaan kävellyt jäsenmaansa yli. Näin ei tapahtune tulevaisuudessakaan. Suomella olisi siten todellista vaikutusvaltaa sille tärkeissä, joskin harvoissa asioissa."

"EU on löyhähkö valtioliitto, ei liittovaltio, eikä siitä lähivuosikymmeninä näytä tulevankaan muuta."

(Helsingin Sanomat 8.10.1994)

Metsäteollisuus ry:n mainoslehti:

"Kaikille metsäteollisuudesta toimeentulonsa saaville - niin yritysten henkilöstölle, metsänomistajille kuin alihankkijoillekin - Suomen jäsenyys EU:ssa on paras tae työn ja toimeentulon jatkuvuudesta."

"Jäsenyys merkitsee myös Suomen säilymistä kiinnostavana sijoituskohteena, koska ulkomainen pääoma hakeutuu mieluummin EU:n jäsenmaihin. Ulkomaisen pääoman avulla voidaan varmistaa tuotannon säilyminen ja metsävarojen hyödyntäminen Suomessa."

(1994)

Elävän Maaseudun Ystävät ry:n mainoslehti:

"Suomen EU-kansanäänestyksen vaihtoehdot ovat KYLLÄ tai NJET"

"Maatalouden tuotantokustannuksetkin laskisivat EU-jäsenyyden myötä."

(1994)

Vihreä Suomi Euroopassa (pj. Anneli Jäätteenmäki, varapj. Heidi Hautala) ry:n mainos:

"Ympäristö, tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus ovat meille yhtä tärkeitä elipä Suomi erillään Pohjolassa tai aktiivisena päättäjänä Euroopan Unionissa. EU on kaukana onnelasta. Pidämme silti parempana vaikuttaa suomen asioihin EU:n jäsenenä. ETA:n kautta saamme pelkän pullan. Haluamme myös rusinat, päätösvallan."

Professori U.B. Lindström:

"Puheet Suomen itsenäisyydestä ja omista ratkaisuista ovat yksisilmäisiä tämän päivän maailmassa, jossa niin tavarat, ihmiset, pääomat kuin saasteetkin liikkuvat yli rajojen. Siksi sanon kyllä maailmalle ja EU:lle."

(Helsingin Sanomat 12.10.1994)

Ministeri Max Jakobson:

"EY on valtioiden yritys hallita markkinavoimia."

(Pohjalainen 20.10.1994)