Puheenjohtajan puhe vuosikokouksessa 16.12.2023

 Arvoisat Kansalaisliiton jäsenet,

Aivan ensimmäiseksi haluan kiittää väistynyttä puheenjohtajaa hänen korvaamattomasta

panoksestaan Kansalaisliiton toiminnassa. Ymmärrän hyvin hänen haasteensa ajankäytön suhteen,

ja olen erittäin tyytyväinen hänen nykyisestä panoksestaan yhteiseksi hyväksemme.

Euroopan unionin jäsenyyden yksi perusargumenteista oli turvallisuuskysymys. Muistan

useammankin keskustelun aiheesta. Mieluummin EU kuin Venäjä, oli monilla vastauksena

kysymykseen, miksi niihin pöytiin haluttiin osallistua. Tavallisia ihmisiä johdettiin harhaan tyhjillä

lupauksilla. Autot, ruoka, alkoholi, kaikki tulisi olemaan lähes ilmaista. Markasta oli pakko luopua,

koska me olemme EU:n mallioppilaita. Valuuttapaon estämiseksi nostettiin korkoja sellaisiin

sfääreihin, että ulkomailta valuuttalainoja ottaneet yritykset kaatuivat kuin dominopalikat.

Varmuuden vuoksi asiata pidetty kansanäänestys oli vain neuvoa antava, jos vaikka savuverho olisi

haihtunut ennen aikojaan. Tuli EU, samaa matkaa tuli kansan köyhyys. Meillä oli ennen EU:ta

varaa kaikkeen tarvittavaan. Nyt kun olemme maksaneet jäsenmaksua vuosittain siitä ilosta, että

muutamat harvat ovat päässeet hyväpalkkaisiin ansioihin, meillä ei ole enää varaa mihinkään.

Esimerkiksi edellinen hallitus maksoi ulkomaille velkarahalla eri kohteisiin 17 miljardia euroa.

Ukrainan selkkaus aiheutti Suomessa paniikin, jota tarkoitushakuisesti lietsottiin mediassa. Tähän

kohtaan oli helppo tehdä kysely Naton tarpeellisuudesta, ja saada suurin osa kansasta puoltamaan

Natoon liittymistä. Mikäli ihmisten ajatus olisi ollut hiukan avarakatseisempaa ja ulottunut

pidemmälle ajanjaksolle, niin ajatukset olisivat saattaneet olla erilaiset. Itäinen naapurimme on ollut

paikallaan jo satoja vuosia, eikä ainakaan vielä ole nähtävissä, että tilanne siitä merkittävästi

muuttuisi. Mielenkiintoisena yksityiskohtana voin mainita, että nyt on jo virkamiehiltä tullut

lausuntoja kulujen kasvamisesta hallinnossa Natosta johtuen. Vaje näyttäisi tällä hetkellä olevan 20

miljoonaa euroa. Armeijan henkilökuntaa täytyy lisätä, jotta sitä riittäisi erilaisiin virkoihin Naton

sisällä. EU:n tehottomuutta kuvaaa myös se, että Ruotsi ei edelleenkään ole Naton jäsen.

Edellä mainituista seikoista voi hyvin päätellä, että Kansalaisliiton työsarka ei ole ainakaan

helpottanut. Meidän pyrkimyksemme saada päättää asioistamme on luisunut taas hiukan

pidemmälle tulevaisuuteen. Se ei suinkaan tarkoita sitä, että meidän viestimme ihmisille kaikuisi

kuuroille korville. Ihmiset alkavat seurata tapahtumia entistä aktiivisemmin, kun jokaisen

lompakolla aletaan käymään entistä tiuhempaan tahtiin, lupaa kysymättä. Loistavana esimerkkinä

valtionvarainministerin "aatokset" nostaa ruuan arvonlisävero 24 prosenttiin nykyisestä 14

prosentista. Muualla Euroopassa maksetaan ruuan arvonlisäveroa 7 prosenttia. Samaan aikaan

leikataan jokaisesta mahdollisesta palvelusta tai tuesta. Referenssinä voisi mainita Urho Kekkosen

presidenttikauden. Suomessa oli silloin noin 60 000 työtöntä, ja Kekkonen julisti hätätilan. Nyt

työttömiä on satoja tuhansia, ja kellään ei ole mitään hätää. Ikärasismi on jo myönnetty julkisesti

työmarkkinoilla, ja valitetaan samaan aikaan työvoimapulaa. Tätä paikkaamaan halutaan muualta

tulleita, miksi? Eikö työttömyydelle voida tehdä mitään, vai eikö siihen ole tarvetta? Kun tätä

yhtälöä laskee tarpeeksi pitkälle, löytyy siihen syynsä. Niin työnantajat kuin työntekijäpuoli

tarvitsevat työttömänsä, joten ongelmasta ei aidosti edes haluta eroon. Suurin vahinko tapahtuu

siinä, että korkeasti ja kalliisti koulutetut ihmiset eivät saa töitä. Se on suoranaisesti

kansantaloudellista tuhlausta.

Puolue on tehnyt yhteistyötä 2012 – 2013 Suomen Senioripuolueen kanssa. Heidän mielestään

puolue ei tehnyt riittävästi työtä eläkeläisten hyväksi, ja yhteistyö kariutui siihen. Nyt on ehkä tullut

aika ottaa esiin eläkeläisten tilanne myös Kansalaisliiton kohdalla.

Eläkerahastoissa on tällä hetkellä noin 180 miljardia euroa (Ilmarinen). Taitetun indeksin poistaminen olisi suora kädenojennus eläkeläisille, ja poistaisi eläkeläisköyhyyden ainakin joiltain osin. Mahdoton ajatus ei myöskään olisi käyttää em. rahoja työkyvyttömien eläköitymiseen. Eläkeläiset edustavat koko ajan kasvavaa väestönosaa, eikä heitä tulisi jättää huomiotta myöskään Kansalaisliiton toiminnassa.

Laajemmin tarkasteltuna suomalaisessa politiikassa on se puute, että asian ydin on päässyt täysin

unohtumaan. Alkujaan politiikka oli (tai sen ainakin piti olla) yhteisten asioiden hoitamista.

Nykyisin ketään ei tunnu aidosti kiinnostavan mikään muu kuin oma etu. Jopa eräs ministeritason

miesoletettu kertoo omaelämänkerrassaan, että poliitikon päätehtävä on päästä hyviin virkoihin ja

korkeisiin ansioihin. Jotta kansa ei huomaisi mitä tapahtuu, järjestetään kaikkia sirkushuveja.

Vaihdetaan liikennemerkkien kuvat, kiistellään sateenkaari-ihmisten oikeuksista, ja niin edelleen.

Missä ovat ne, jotka näkevät asiat riittävän laajassa konteksissa ja ajattelevat meidän

yhteiskuntamme parasta?

Historiaa tarvitaan siihen, että ymmärrettäisiin nykypäivää. Onkohan päässyt unohtumaan, mitä

tapahtui Suomessa vuonna 1918? Tätä ovat heränneet miettimään jo muutamat kirjailijat. Vaara on

olemassa, jos yhteiskunnan jako menee liiallisuuksiin, eikä ihmisillä ole enää mitään menetettävää.

Me Kansalaisliitossa teemme kaikkemme sen eteen, että eläisimme rauhassa ja tasa-arvoisina

ihmisinä maailman parhaassa maassa, Suomessa.

Kiitokset kaikille osallistujille.

Vähä-Mallusjoki, 16.12.2023

Arto Paajanen

Puheenjohtaja