Tavoiteohjelma
Itsenäisyyspuolueen tavoiteohjelma
Kaikkien pärjääminen harvoja hyödyttävän kilpailun edelle
Oikeudenmukainen ja turvallinen yhteiskunta, jossa ihmiset voivat hyvin, voidaan rakentaa aidon kansanvallan ja valtiollisen itsenäisyyden perustalle. Itsenäinen, EU:sta eronnut Suomi voi tehdä aitoa kansainvälistä yhteistyötä paremmin kuin nykyinen alistettu EU-Suomi. Suomen oikea turvallisuusratkaisu on puolueettomuuspolitiikka sekä pysyminen erossa Natosta ja EU:n sotilasliittokehityksestä. Talous ja markkinat on alistettava palvelemaan ihmistä. On pyrittävä löytämään tasapaino ihmisen tarpeiden ja luonnon kestokyvyn välille.
1. Erotaan EU:sta ja eurosta, sillä Suomi pärjää paremmin itsenäisenä maana EU:n ulkopuolella
Oma päätösvalta tarvitaan hyvinvoinnin ja aidon kansanvallan perustaksi. Siksi suurten EU-maiden ja suuryritysten johtamasta EU:sta on erottava. EU-jäsenyys ei ole tuonut Suomelle mitään sellaista hyvää, mitä emme olisi saaneet tai saisi EU:n ulkopuolella. Kun eroamme EU:sta, niin emme putoa tyhjän päälle, sillä meillä on voimassa oleva talousaluesopimus (Eta) EU:n kanssa.
2. Näennäisdemokratiasta kansalaisten valtioon - sitovat kansanäänestykset käyttöön
Itsenäisyyspuolue haluaa, että Suomesta tehdään nykyisen näennäisdemokratian sijasta todellinen demokratia, kansalaisyhteiskunta, jossa ihmiset ovat vaikutusvaltaisia päättäjiä eivätkä hallitsemisen kohteita. Kansalaisyhteiskunnassa ei pidä hyväksyä, että rahalla voi ostaa ääniä ja vaikutusvaltaa. Korruption torjumiseksi puolueiden ja ehdokkaiden varainhankintaa on muutettava. Vain yksityishenkilöillä tulee olla oikeus lahjoittaa rahaa poliittiseen toimintaan ja vain 1 000 euroa vuodessa. Myös poliitikkojen omaa rahankäyttöä vaaleissa on rajoitettava. Kuntien ja valtion on otettava käyttöön sitovat kansanäänestykset. Demokratian edellytys on avoin julkinen keskustelu ja tiedonvälitys, vuoropuhelu ihmisten välillä. Jokaisella kansalaisella, päättäjällä ja medialla on oma vastuunsa yhteiskunnasta ja sen kehityksestä. Uusia aatteita edustavia puolueita ei pidä eristää tärkeimmän poliittisen keskustelun ulkopuolelle ja julkinen TV ja radio eli YLE tulee kustantaa verovaroin. Kansanvaltaa voidaan turvata myös siten, että maahan perustetaan poliitikoista riippumaton perustuslakituomioistuin.
3. Nato-jäsenyys on torjuttava
Sotilaallinen liittoutuminen ja sodankäynti ulkomailla on tuhoisaa ja haitallista Suomelle. Emme tarvitse vihollisia emmekä terroristien houkuttelua kimppuumme. Suomen turva on Sveitsin-mallisessa puolueettomuuspolitiikassa erossa Natosta ja EU:n sotilasliittokehityksestä. Suomalaisia sotilaita ei tarvita Afganistanissa. Suomen armeija on pidettävä varusmiesarmeijana. Puolueeton, EU:sta irtautunut Suomi voi luoda hyvät suhteet kaikkiin maihin sekä toimia välittäjänä ja sovittelijana maailman kriiseissä.
4. Rahan hallinta kuuluu valtiolle
Rahan ei pidä olla yksityisten pankkien luomaa velkaa vaan valtion tulee luoda itse rahansa. Pankeilta tulee poistaa oikeus velan luomiseen tyhjästä. Rahan luomista pitää valvoa ja kiertävää rahamäärää säädellä verottamalla. Valtion ei siis tule painaa rahaa loputtomiin. Valtion luomalla rahalla voidaan maksaa kansalaiset tekemään töitä valikoiduille aloille. Näitä ovat esim. terveyden- ja vanhustenhoito, koulutus, poliisi, armeija, palokunnat, posti sekä rautatiet ja muut liikenneväylät. Pankkeja ei tarvitse kansallistaa, mutta niiden toiminta tulee järkiperäistää. Näin valtion ei enää tarvitse pelastaa pankkeja. Suomi ei tarvitse ulkomaista velkaa, kun sillä on oma raha, keskuspankki ja päätösvalta. Suomen ei pidä eikä tarvitse eristäytyä muusta maailmasta, vaikka nykyinen lähes täydellisen vapaa kaupankäynti maapallolla ei ole maamme etujen mukaista. Täydelliselle vapaakaupalle ja maailmanlaajuiselle keinottelulle ei ole olemassa edes teoreettista perustetta, sillä ns. "suhteellinen etu" kaupankäynnissä ei mm. pääomien vapaan liikkumisen vuoksi nykyisin toimi. Toimii keskittävä "absoluuttinen etu". Keinottelun vähentämiseksi pitää toteuttaa valuutansiirtovero eli ns. Tobinin vero ja veroparatiisien hyväksikäyttö pitää kieltää. Pääomien siirtelyn ja kaupan täydellisestä vapaudesta hyötyvät vain harvat.
5. Työttömyyteen ja alueelliseen eriarvoisuuteen on vastattava tosissaan
Työttömyyden helpottamiseksi tavoitteeksi on otettava elinaikaisen työajan lyhentäminen. Se voidaan toteuttaa esimerkiksi siirtymällä nelipäiväiseen työviikkoon. Työllistämistä vaikeuttaa ja koneellistamista edistää nykyisin, että ns. työn sivukulut peritään palkkasumman perusteella. Tämän tilalle on kehitettävä järjestelmä, jossa työn sivukulut korvataan toiminnan jalostusarvon perusteella perittävällä maksulla, ikään kuin korvamerkityllä arvonlisäverolla. Yritystoiminnan aloittamista ja pienyrittäjiä on autettava nostamalla arvonlisäverovelvollisuuden alaraja 100 000 euron liikevaihtoon. Julkisen vallan eli valtion ja kuntien on huolehdittava työllistämistukijärjestelmän avulla siitä, että kaikki työttömät ja myös nuoret saavat työtä.
6. Peruspalvelut on turvattava kaikille koko maassa
Peruspalveluita lamauttava kriisi on korjattavissa hallituksen ja eduskunnan päätöksillä. Esimerkiksi kuntien valtionosuuksia on korotettava ja varat on otettava perumalla veronalennuksia hyvätuloisilta. EU ajaa peruspalveluiden yksityistämistä, amerikkalaista mallia, mutta Itsenäisyyspuolueen mielestä Suomen oma järjestelmä on ollut parempi ja tasapuolisempi.
7. Perustulo käyttöön, verotus ja tulonjako oikeudenmukaisemmaksi
On luotava perustulojärjestelmä, joka rohkaisee toimeliaisuuteen ja turvaa kohtuullisen toimeentulon kaikissa elämäntilanteissa. Alle 1 000 euron kuukausitulot on tehtävä verovapaiksi. Pääomatuloja ja ansiotuloja on verotettava samalla tavalla progressiivisesti. Eläkekatto on toteutettava. Kenenkään käteen jäävän tulon ei tarvitse olla yli 10-kertainen pienimpään tuloon verrattuna. Tulojen kohtuullistaminen voidaan toteuttaa verotuksen avulla
8. Maahanmuuttoon oikeutta ja kohtuutta
Maahanmuuttoon liittyviä ongelmia ei pidä vähätellä eikä liioitella. Täysin vapaa maahanmuutto sekä siihen liittyvä palkkojen ja työehtojen polkeminen hyödyttävät vain harvoja. Työperäiseen maahanmuuttoon on sovellettava kiintiöitä. Jokaisella valtiolla itsellään tulee olla ensisijainen vastuu omista kansalaisistaan. Laaja maastamuutto tuhoaa yhteiskuntien tulevaisuutta, jos nuoret ja koulutetut muuttavat pois. Moraalinen velvollisuutemme on osallistua kansainväliseen yhteistyöhön kehitysmaissa vallitsevan köyhyyden ja hädän poistamiseksi ja pakolaisongelman ratkaisemiseksi. Kaikkia ei voida auttaa omassa maassaan tai lähialueellakaan, minkä vuoksi maahamme on myös vastaanotettava kohtuullinen määrä hätääkärsiviä ns. kiintiöpakolaisina. Maahanmuuttajien sopeutumisen helpottamiseksi ja syrjäytymisen estämiseksi heille on järjestettävä riittävästi suomen kielen ja suomalaisen tapa- ja muun kulttuurin opetusta.
9. On siirryttävä kotimaiseen uusiutuvaan energiaan
Ydinvoiman rakentamisesta on luovuttava. Suunnitteilla olevien ydinvoimaloiden rakennusluvat on alistetteva kansanäänestykseen. Kotimaisiin uusiutuviin energialähteisiin perustuva energiantuotanto on maamme kokonaisedun mukaista ja parasta turvallisuuden, työllisyyden, omavaraisuuden, huoltovarmuuden, ympäristön ja myös talouden kannalta.
10. Puhdas kotimainen ruoka on perusoikeus
EU-jäsenyyden ulkopuolella voidaan turvata kotimaisen ruoan tuotanto, voidaan torjua geenimuunnellun ruoan tuleminen Suomeen ja voidaan vaatia ruokaan alkuperämerkinnät. Itsenäisellä maatalouspolitiikalla on turvattava perheviljelmiin perustuva maatalous, lähiruuan saatavuus, maamme nykyistä parempi ruokaomavaraisuus ja huoltovarmuus sekä ruoan kohtuullinen hinta.
11. Tavoitteeksi tasapaino ihmisen ja luonnon välillä
Kokonaistuotanto, BKT ei mittaa hyvinvointia. Hyvinvoinnin mittaamisessa on otettava huomioon esim. tulonjako, ympäristön tila ja se, tyydyttyvätkö kaikkien ihmisten perustarpeet. Keskeiseksi tavoitteeksi on otettava aidon kehityksen mittarin (GPI:n) tai vastaavan indeksin ottaminen päätöksenteon työkaluksi, tavoitteena ihmisten perustarpeiden tyydyttäminen sekä tasapaino ihmisen tarpeiden ja luonnon kestokyvyn välillä. Tasapainolle ja kestokyvylle rakentuva talous koituu kansalaisten, koko ihmiskunnan ja luonnon hyväksi.