Kansalaisliiton tarkoituksena on lisätä kansalaisten päätäntävaltaa heitä itseään koskevissa asioissa ja tarjota mahdollisuus päästä vaikuttamaan päätöksentekoon. Vaikka olemme rekisteröity puolue, jolla on oma puolueohjelma, tavoitteemme on, että puolueiden erityisasemasta päästäisiin eroon ja puolueet palautettaisiin tavallisten kansalaisjärjestöjen asemaan.
Keräämme kannatusilmoituksia saadaksemme Kansalaisliiton takaisin puoluerekisteriin. Ilmoituksia tarvitaan vähintään 5000 kappaletta.
Kannatusilmoituksen tekeminen on helpompaa kuin koskaan: Mene osoitteeseen https://puoluerekisteri.fi/puolue/52 ja paina Tee kannatusilmoitus. Kannatusilmoitus ei maksa mitään eikä vie juuri aikaakaan, mutta vaatii tunnistautumisen.
Käy tekemässä ilmoitus jo tänään!
Pyydä ystävääsikin tukemaan meitä tässä tärkeässä asiassa!
KIITÄMME KAIKKIA KANNATTAJIAMME!
Unkarin parlamentti on ilmoittanut äänestävänsä Suomen Nato-jäsenyyden ratifioinnista 27.3.2023. Tämä on hyvin ikävää, sillä parlamentin uskotaan äänestävän toiseksi viimeisen sinetin Suomen pitkäaikaisen puolueettomuuden päätöskirjaan. Parlamentin lähettämä valtuuskunta vieraili Suomessa 8. maaliskuuta kuulemassa eduskunnan puhemiehen Matti Vanhasen ja muiden edustajien näkemyksiä Suomen Nato-jäsenhakemuksesta.
Tiedostaen näiden näkemysten yksipuolisuuden Kansalaisliitto välitti delegaation mukana Unkarin parlamentille viestin niiden suomalaisten puolesta, jotka haluavat säilyttää maamme puolueettoman aseman ja pitää Suomen suurvaltakiistojen ulkopuolella. Vetosimme Unkarin parlamenttiin, että se tosiasioiden harkitsemisen jälkeen jättäisi Suomen Nato-jäsenhakemuksen ratifioimatta. Suomen liittyminen Natoon ei paranna vanhojen Nato-maiden turvallisuutta, vaan päinvastoin tuo Natolle lisää puolustettavaa rajalinjaa ja nostaa aseellisen konfliktin riskiä Venäjään kohdistuvan paineen vuoksi.
Suomen päättäjien voimakkaaseen yksipuoliseen propagandaan perustuva päätös liittää Suomi Natoon ei sido kansalaisten oikeutta vastustaa päätöstä edelleen ja pyrkiä kaikin mahdollisin laillisin keinoin sen kumoamiseen. Se ei myöskään sido Unkaria, joka tekee itsenäisesti oman ratkaisunsa, ratifioiko se Suomen jäsenyyden vai ei.
Alla vetoomus suomeksi. Unkarinkielinen käännös on toimitettu 7.3.2023 Unkarin suurlähetystöön välitettäväksi edelleen delegaation edustajille ja Unkarin parlamentille.
UNKARIN PARLAMENTILLE
Suomi luovutti 18.11.1994 perustuslakia rikkoen maan itsenäisyyden ja kansan-suvereniteetin ylikansalliselle Euroopan unionille ja sen taustavoimille. Asiaa edelsi neuvoa-antava kansanäänestys, jossa niukka enemmistö massiivisella pelottelu- ja valhepropagandalla saatiin kannattamaan liittymistä. Suomen perustuslakiin ei sisälly kansanäänestystä, joten vaikka kannatus olisi ollut sata prosenttia, valtiovallan luovuttamisen olisi tullut tapahtua perustuslain säätämisjärjestyksessä.
Tosiasiat Suomen kansalta salannut valtiojohto on harhauttanut myös Euroopan Unionia. Siihen liittymissopimuksen ratifioimisesta on määrätty, että sen tulee tapahtua liittyjämaan valtiosäännön mukaisesti. Esko Ahon hallitus sai pimittämällä totuuden EU:n ja sen jäsenmaat uskomaan, että Suomi ratifioi liittymissopimuksen valtiosääntönsä mukaisesti. Unionikin joutuu ennemmin tai myöhemmin selvittämään suomalaisten vallankaappaajien toimet ja petoksen.
Maamme hallitus, presidentti ja eduskunta hyväksyivät perustuslain vastaisen valtio-kaappauksen. Suomen markan hylkääminen muutama vuosi myöhemmin tapahtui myös perustuslain vastaisesti, pelkällä hallituksen tiedoksiannolla. Oikeusministeri Sauli Niinistö katsoi menettelyn lailliseksi ja asettui näin valtiokaappaajien eturiviin.
Naton kanssa 2014 solmittu isäntämaasopimus (MOU) antaa sotilasliitolle oikeuden tuoda ydinaseet Suomeen. Sopimukselle ei ole hankittu eduskunnan hyväksyntää. Kuitenkin Suomi on eturivissä vaatimassa esimerkiksi Unkarin EU- rahoituksen jäädyttämistä sillä perusteella, että oikeusvaltion periaatteet eivät maassa toteudu. Uutisessaan 11.12.2019 eurooppaministerien Brysselissä pidetystä kokouksesta Helsingin Sanomat kirjoittaa, että kokouslähteiden mukaan Suomi vaatii Unkarilta kirjallista selvitystä ja anteeksipyyntöä.
Pariisin rauhansopimus vuodelta 1947 estää Suomen liittymisen sotilasliitto Natoon.
Varsovan liitto oli sotilasliitto, jonka itäblokin maat solmivat 14.5.1955 vastapainoksi Natolle ja myös uudelleen aseistautuneen Saksan uhan torjumiseksi. Varsovan liitto lakkautettiin 1991. Rauha Euroopassa olisi turvattu, jos Nato olisi laitettu samaan historian romuläjään Varsovan liiton kanssa.
Naton entinen pääsihteeri Manfred Wörner sanoi, että Nato tarvitaan USA:n ylivallan takeeksi. Nykyinen pääsihteeri lupaa, että Nato puolustaisi jo nyt Suomea. Tällaista lupausta hänellä ei ole oikeus antaa, sillä sotilasliiton asejoukot ovat jäsenmaiden puolustusvoimia, joiden käytöstä päättää kunkin maan hallinto. Yksikään niistä ei missään tilanteessa vaarantaisi kansalaisiaan tai väkirikkaita alueitaan syrjäisen, harvaan asutun Suomen ja eteentyönnetyn ydinasetukikohdan puolustamiseksi.
Naton jäsenmaiden ratifioidessa Suomen liittymissopimuksen muistuu mieleen presidentti Urho Kekkosen sanat sotilaallista tukea lupailleelle englantilaiselle diplomaatille, että meillä on jo tarpeeksi katteettomia lupauksia ja mäet täynnä ristejä.
Historia on opettanut, että itsenäinen ja liittoutumaton Suomi hoitaa idänsuhteensa parhaiten itse. Suomelle ja Pohjolalle valtameren takaisen asemahdin ja sen kumppanien etujen puolustaminen, tarvittaessa aseinkin, ei takaa turvaa tai rauhaa. Päinvastoin, olisimme ensi-iskun kohde missä tahansa suurvaltojen aseellisessa konfliktissa.
Suomen eduskunta hyväksyi 1.3.2023 Nato- sopimuksen jo ennen kun Unkari ja Turkki ovat sen ratifioineet. Tämä kuvaa sitä Suomen kansan oikeuksista ja eduista piittaamatonta hallintoa, johon olemme saaneet tottua ja josta edellä on kerrottu.
Maamme johto asettaa myös Unkarin valtiojohdon kiusalliseen asemaan, sen joutuessa ottamaan käsiinsä Suomen kansan kohtalon väärällä valtakirjalla.
Unkari ja Turkki, jotka eivät ole ratifioineet Suomen Nato-jäsenyyttä, voivat erikseen päättää Suomen kansan kohtalosta eli siitä, tuleeko Suomesta Naton eteentyönnetty ydinasetukikohta ja 1300 km pituisen Venäjän rajan vartija. Tämä maa kokee Naton vihollisekseen. Rauhan raja muuttuisi rautaesiripuksi.
Tällaiseen päätösvallan siirtoon Suomen eduskunnalla ei maan perustuslain mukaan ole oikeutta. Ei edes oikeutta siirtää asia Suomen hallituksen, saatikka sitten jonkin toisen maan hallinnon päätettäväksi. Tällainen suhtautuminen perustuslakiin on mahdollista vain maassa, jossa ei ole riippumatonta perustuslakituomioistuinta.
Kansan mielipiteen muokkaus Nato-asiassa tapahtui samaa kaavaa noudattaen kuin EU- liittämisessä, pelottelu ja valhepropagandalla. Asiassa ei uskallettu järjestää edes presidentin lupaamaa kansanäänestystä.
Tietoisena siitä, että Unkari ei voisi menetellä edellä kerrotulla tavalla oman kansansa kohdalla, pyydämme, että Unkarin parlamentti ei ratifioi Suomen Nato-jäsenyyttä.
Helsingissä 6.3.2023
Kunnioittavasti tervehtien
KANSALAISLIITTO r.p.
Annettu Kansalaisliiton puoluekokouksessa 12.11.2022
Syyskuussa tuli kuluneeksi 70 vuotta Suomen ensimmäisen presidentin, K. J. Ståhlbergin
kuolemasta. Ståhlbergilla oli keskeinen rooli valtiomme perustusten luomisessa. Tässä työssä
nousee erityiseen arvoon hänen panoksensa Suomen ensimmäisen perustuslain laatimisessa.
Vuoden 1919 hallitusmuoto oli edistyksellisin perustuslaki aikansa Euroopassa. Sen kirjainta ja
henkeä on syytä tarkastella, kun yhteiskuntamme on taas ajautunut vakavaan murrosvaiheeseen.
Valtion perustukset ovat pahasti rapautuneet ja voi todeta, että suomalainen kansanvalta ei ole
muodostunut sellaiseksi, joksi K. J. Ståhlberg sen tarkoitti.
Maamme perustuslakeihin on alusta asti sisältynyt säännös, että kuntia suurempien alueiden
hallinnosta päätetään lailla. Presidenttikautensa jälkeen Ståhlberg toimi vielä kansanedustajana ja
lainvalmistelukunnan jäsenenä. Vuonna 1930 hän oli puheenjohtajana aluehallintoa käsitelleessä
komiteassa, joka esitti Suomeen maakuntien itsehallintoa. Itsenäisyyden aikana on tehty yli 50 laki-
aloitetta maakuntien itsehallinnosta, joka ei ole vieläkään toteutunut. Demokratiallaan ylpeilevässä
Suomessa ei itsenäisyyden aikana ole säädetty yhtään lakia, jolla kansanvaltaa olisi syvennetty tai
laajennettu. Suomi on ainoa Länsi-Euroopan maa, jossa ei ole maakuntien tai alueiden itsehallintoa.
Eläkepäivinään K. J. Ståhlberg asui Helsingin Kulosaaressa, joka vuoteen 1944 asti oli itsenäinen maalaiskunta. Se ja joukko muita Helsingin lähikuntia pakkoliitettiin tuolloin pääkaupunkiin. Kulosaaressa kunnan hallinto hoidetiin kevyellä organisaatiolla, jossa puoluevalta ei päässyt vaikuttamaan. Vaalit hoidettiin sopuisasti ehdokaslistasta, josta valtuustoon valittiin ne henkilöt, joiden tiedettiin osaavan tehdä muutakin kuin puhua. K. J. Ståhlberg kävi epätoivoisen taistelun kotikuntansa itsenäisyyden puolesta, mikä kertoo hänen ajatuksistaan kunnallisesta itsehallinnosta. Pientenkin kuntien asiat on nykyään alistettu puoluetoimistojen vaikusvaltaan. Sote-laki vie osan kunnan itsenäisestä päätösvallasta ja hallitus ajaa kuntaliitoksia, mikä johtaa kansalaisvallan kaventumiseen entisestään.
Suomalaisen demokratian katsotaan toteutuvan keskitetysti ja edustuksellisesti puolueiden toimesta. Tämä on johtanut puoluevaltaan, mikä ei ole kansanvaltaa. Puolueet eivät enää toimi kansanvallan kanavina hallintoon, eivätkä pysty puolustamaan kansalaisia vahvoja taloudellisen vallan käyttäjiä vastaan. Kansalaisten ponnisteluin kuntiin on saatu sitoutumattomia valtuustoryhmiä, epäoikeudenmukaisesta vaalirahoituksesta ja ehdokasasettelusta huolimatta.
Yhteiskuntamme kriisi johtuu siitä, että valtapuolueet ajavat muiden kuin kansalaisten asiaa. Tämän
vuoksi puolueiden ja niiden edustajien etuoikeudet on poistettava. Puolueet on palautettava muiden kansalaisjärjestöjen asemaan puoluelain kumoamisella ja valtion varoista tapahtuvan puoluetuen lopettamisella.
Kansalaisvallan lisäämiseksi myös vaalilainsäädäntöön ja hallitusmuotoon tarvitaan muutoksia.
Asiaa on valmisteltu eri puolella Suomea kokoontuneissa "Kansalaisoikeudet perustuslakiin"-
työpajoissa. Lakiuudistukseen on hyvänä työkaluna Kansalaisliitto, joka pyrkii saamaan jokaiseen
vaalipiiriin ehdokaslistan henkilöistä, jotka ymmärtävät yhteiskuntamme uudistamistarpeen.
Kansalaisliitto on puoluerekisterissä, joten valitsijayhdistyksiä ei tarvitse perustaa. Kansalaisliiton
ehdokkaana oleminen ei edellytä liiton jäsenyyttä.
Aina sama juttu, kun edistyksestä on kysymys. Aluksi sinua ei edes kuunnella. Sitten sinua sanotaan hulluksi, sitten vaaralliseksi. Sitten tulee tauko, jonka jälkeen on mahdoton löytää ketään, joka ei olisi kanssasi samaa mieltä.
- Tony Benn
Vaasan piiriin on perustettu uusi Kansalaisliiton toimintaryhmä 8.10.2022. Ryhmään voivat liittyä kaikki Vaasan piirin alueella asuvat Kansalaisliiton jäsenet sekä puolueen kannattajat. Ryhmän tarkoitus on edistää puolueen näkyvyyttä piirin alueella ja etsiä ehdokkaita vuoden 2023 eduskuntavaaleihin. Ryhmän ovat perustaneet Päivi Järnfors Vaasassa ja Juho Tanila Seinäjoelta. Ryhmästä kiinnostuneet voivat ottaa siihen yhteyttä täällä.
"Kansojen elämäntie ei ole tasaista nousua ylöspäin, niin kuin mielellämme
toivomme. Toisinaan se painuu laakson pohjaan - laaksoon, joka voi olla syvä kuin
rotko. Mutta laakson pohjalta nousee polku rinnettä ylös. Nousu on milloin loivempi,
milloin jyrkempi. Mutta aina päästään lähemmäs aukeita, vapaita aloja, joista
Jumalan taivas yhä valoisampana eteen aukenee." Lue lisää
Kansalaisliitto jatkaa tutulla ipulaisella linjalla ja tavoittelee parhaita mahdollisia asioita suomalaisten hyväksi. Jos ohjelmamme puhuttelee Sinua ja olet kanssamme samaa mieltä, niin miksi et tulisi mukaan kanssamme muuttamaan sanoja teoiksi? Lue lisää.
Suomen asema vakaana, rauhaa edistävänä, puolueettomana ja sotilasliittoihin kuulumattomana maana on vaakalaudalla. Venäjän toimet Ukrainassa ovat saaneet suomalaiset pohtimaan turvan hakemista Nato-jäsenyydestä. Tätä esittävät eivät tunne historiaa, jonka valossa on helppo nähdä Venäjän intressit Suomen alueeseen. Lue lisää.
Puolueettomuuspolitiikka on parasta rauhantyötä. On kehitettävä kansojen yhdenvertaisuuteen perustuvaa kansainvälistä yhteistoimintaa ja vuorovaikutusta. Sitä tarvitaan maailmanlaajuisten ongelmien, kuten ilmastonmuutoksen, ratkaisuun.
Suomen varautumisen osalta on tärkeintä pitää maamme mahdollisimman omavaraisena erityisesti elintarvikkeiden ja energian, mutta myös muun keskeisen tuotannon suhteen.Viimeaikaiset tapahtumat eivät ole jättäneet kylmäksi ketään. Viimeisimmätkin uneksijat, joita politiikka ei kuulemma kiinnosta, seuraavat nyt kansainvälisen politiikan uutisia herkeämättä ja miettivät, miten heille itselleen mahtaa tässä lopulta käydä. Jos nyt mitään hyvää tässä tilanteessa voi olla, niin juuri se, että ihmiset havahtuvat hereille...
