Yhteiskunnan todellinen uudistaminen


Suomen ensimmäisen presidentin, K. J. Ståhlbergin syntymästä on 28.1.2025 kulunut 160 vuotta. Ståhlbergillä oli keskeinen rooli valtiomme perustusten luomisessa. Tässä työssä nousee erityiseen arvoon hänen panoksensa Suomen ensimmäisen perustuslain laatimisessa.

Vuoden 1919 hallitusmuoto oli edistyksellisin perustuslaki aikansa Euroopassa. Sen kirjainta ja henkeä on syytä tarkastella, kun yhteiskuntamme on taas ajautunut vakavaan murrosvaiheeseen. Valtion perustukset ovat pahasti rapautuneet, ja voi todeta, että suomalainen kansanvalta ei ole muodostunut sellaiseksi, joksi K. J. Ståhlberg sen tarkoitti.

Maamme perustuslakeihin on aina sisältynyt säännös, jonka mukaan kuntia suurempien alueiden hallinnosta päätetään lailla. Presidenttikautensa jälkeen Ståhlberg toimi vielä kansanedustajana ja lainvalmistelukunnan jäsenenä. Vuonna 1930 hän oli puheenjohtajana aluehallintoa käsitelleessä komiteassa, joka esitti Suomeen maakuntien itsehallintoa. Itsenäisyyden aikana on tehty yli 50 yritystä toteuttaa maakuntien itsehallinto, jota ei ole vieläkään saatu aikaan. Suomi on lähes ainoa läntisen Euroopan maa, jossa ei ole alueellista itsehallintoa. Maassamme ei itsenäisyyden aikana ole säädetty yhtään lakia, jolla demokratiaa olisi syvennetty tai laajennettu Ståhlbergin tarkoittamaksi kansalaisvallaksi.

Eläkepäivinään K. J. Ståhlberg asui Helsingin Kulosaaressa, joka 1944 asti oli itsenäinen maalais-kunta. Se ja joukko muita Helsingin lähikuntia pakkoliitettiin tuolloin pääkaupunkiin. Kulosaaressa kunnan hallinto oli järjestetty kevyellä organisaatiolla, jossa puoluevalta ei päässyt vaikuttamaan. Kunnanvaltuutetut valittiin yhteisestä ehdokaslistasta, joista valituiksi tulivat sellaiset henkilöt, joiden tiedettiin pystyvän edistämään kunnan oloja ja osaavan tehdä muutakin kuin puhua. K. J. Ståhlberg kävi epätoivoisen taistelun pienen kotikuntansa itsenäisyyden puolesta, mikä kertoo hänen ajatuksistaan kunnallisesta itsehallinnosta. Pientenkin kuntien asiat ovat nykyään alistetut puoluetoimistojen vaikutusvaltaan. Laki hyvinvointialueista vie suuren osan kunnan itsenäisestä päätösvallasta, ja hallitukset ovat toteuttaneet kuntaliitoksia, mikä on johtanut kansalaisvallan kaventumiseen entisestään.

Suomalaisen demokratian katsotaan toteutuvan keskitetysti ja edustuksellisesti puolueiden toimesta. Tämä on johtanut puoluevaltaan, joka ei ole kansanvaltaa. Puolueet eivät enää toimi kansanvallan kanavina hallintoon, eivätkä pysty puolustamaan kansalaisia vahvoja taloudellisen vallan käyttäjiä vastaan. Kansalaisten ponnisteluin kuntiin on saatu sitoutumattomia valtuusto-ryhmiä epäoikeudenmukaisesta vaalirahoituksesta ja ehdokasasettelusta huolimatta.

Yhteiskuntamme kriisi johtuu siitä, että valtapuolueet ajavat muiden kuin kansalaisten asiaa. Tämän vuoksi puolueiden ja niiden edustajien etuoikeudet on poistettava. Puolueet on palautettava muiden kansalaisjärjestöjen asemaan puoluelain kumoamisella ja valtion varoista tapahtuvan puoluetuen lopettamisella.

Kansalaisvallan lisäämiseksi myös vaalilainsäädäntöön ja hallitusmuotoon tarvitaan muutoksia.

Asiaa on valmisteltu eri puolella Suomea kokoontuneissa "Kansalaisoikeudet perustuslakiin" - työpajoissa. Kansalaisyhteiskunnan toteutuminen edellyttää vapautumista puolueiden diktatuurista ja maamme perustuslain kokonaisvaltaista uudistamista.

K. J. Ståhlberg, Suomen tasavallan 1. presidentti
K. J. Ståhlberg, Suomen tasavallan 1. presidentti