KANSALAISLIITTO

Mikä on Kansalaisliitto?

Kansalaisliiton tarkoituksena on lisätä kansalaisten päätäntävaltaa heitä itseään koskevissa asioissa ja tarjota mahdollisuus päästä vaikuttamaan päätöksentekoon. Vaikka olemme rekisteröity puolue, jolla on oma puolueohjelma, tavoitteemme on, että puolueiden erityisasemasta päästäisiin eroon ja puolueet palautettaisiin tavallisten kansalaisjärjestöjen asemaan.

Julkilausuma yhteiskunnan uudistamiseksi

Annettu Kansalaisliiton puoluekokouksessa 12.11.2022

Syyskuussa tuli kuluneeksi 70 vuotta Suomen ensimmäisen presidentin, K. J. Ståhlbergin
kuolemasta. Ståhlbergilla oli keskeinen rooli valtiomme perustusten luomisessa. Tässä työssä
nousee erityiseen arvoon hänen panoksensa Suomen ensimmäisen perustuslain laatimisessa.
Vuoden 1919 hallitusmuoto oli edistyksellisin perustuslaki aikansa Euroopassa. Sen kirjainta ja
henkeä on syytä tarkastella, kun yhteiskuntamme on taas ajautunut vakavaan murrosvaiheeseen.
Valtion perustukset ovat pahasti rapautuneet ja voi todeta, että suomalainen kansanvalta ei ole
muodostunut sellaiseksi, joksi K. J. Ståhlberg sen tarkoitti.

Maamme perustuslakeihin on alusta asti sisältynyt säännös, että kuntia suurempien alueiden
hallinnosta päätetään lailla. Presidenttikautensa jälkeen Ståhlberg toimi vielä kansanedustajana ja
lainvalmistelukunnan jäsenenä. Vuonna 1930 hän oli puheenjohtajana aluehallintoa käsitelleessä
komiteassa, joka esitti Suomeen maakuntien itsehallintoa. Itsenäisyyden aikana on tehty yli 50 laki-
aloitetta maakuntien itsehallinnosta, joka ei ole vieläkään toteutunut. Demokratiallaan ylpeilevässä
Suomessa ei itsenäisyyden aikana ole säädetty yhtään lakia, jolla kansanvaltaa olisi syvennetty tai
laajennettu. Suomi on ainoa Länsi-Euroopan maa, jossa ei ole maakuntien tai alueiden itsehallintoa.

Eläkepäivinään K. J. Ståhlberg asui Helsingin Kulosaaressa, joka vuoteen 1944 asti oli itsenäinen maalaiskunta. Se ja joukko muita Helsingin lähikuntia pakkoliitettiin tuolloin pääkaupunkiin. Kulosaaressa kunnan hallinto hoidetiin kevyellä organisaatiolla, jossa puoluevalta ei päässyt vaikuttamaan. Vaalit hoidettiin sopuisasti ehdokaslistasta, josta valtuustoon valittiin ne henkilöt, joiden tiedettiin osaavan tehdä muutakin kuin puhua. K. J. Ståhlberg kävi epätoivoisen taistelun kotikuntansa itsenäisyyden puolesta, mikä kertoo hänen ajatuksistaan kunnallisesta itsehallinnosta. Pientenkin kuntien asiat on nykyään alistettu puoluetoimistojen vaikusvaltaan. Sote-laki vie osan kunnan itsenäisestä päätösvallasta ja hallitus ajaa kuntaliitoksia, mikä johtaa kansalaisvallan kaventumiseen entisestään.

Suomalaisen demokratian katsotaan toteutuvan keskitetysti ja edustuksellisesti puolueiden toimesta. Tämä on johtanut puoluevaltaan, mikä ei ole kansanvaltaa. Puolueet eivät enää toimi kansanvallan kanavina hallintoon, eivätkä pysty puolustamaan kansalaisia vahvoja taloudellisen vallan käyttäjiä vastaan. Kansalaisten ponnisteluin kuntiin on saatu sitoutumattomia valtuustoryhmiä, epäoikeudenmukaisesta vaalirahoituksesta ja ehdokasasettelusta huolimatta.

Yhteiskuntamme kriisi johtuu siitä, että valtapuolueet ajavat muiden kuin kansalaisten asiaa. Tämän
vuoksi puolueiden ja niiden edustajien etuoikeudet on poistettava. Puolueet on palautettava muiden kansalaisjärjestöjen asemaan puoluelain kumoamisella ja valtion varoista tapahtuvan puoluetuen lopettamisella.

Kansalaisvallan lisäämiseksi myös vaalilainsäädäntöön ja hallitusmuotoon tarvitaan muutoksia.
Asiaa on valmisteltu eri puolella Suomea kokoontuneissa "Kansalaisoikeudet perustuslakiin"-
työpajoissa. Lakiuudistukseen on hyvänä työkaluna Kansalaisliitto, joka pyrkii saamaan jokaiseen
vaalipiiriin ehdokaslistan henkilöistä, jotka ymmärtävät yhteiskuntamme uudistamistarpeen.
Kansalaisliitto on puoluerekisterissä, joten valitsijayhdistyksiä ei tarvitse perustaa. Kansalaisliiton
ehdokkaana oleminen ei edellytä liiton jäsenyyttä.


Aina sama juttu, kun edistyksestä on kysymys. Aluksi sinua ei edes kuunnella. Sitten sinua sanotaan hulluksi, sitten vaaralliseksi. Sitten tulee tauko, jonka jälkeen on mahdoton löytää ketään, joka ei olisi kanssasi samaa mieltä. 

- Tony Benn

Toimintaryhmät

Vaasan piiriin on perustettu uusi Kansalaisliiton toimintaryhmä 8.10.2022. Ryhmään voivat liittyä kaikki Vaasan piirin alueella asuvat Kansalaisliiton jäsenet sekä puolueen kannattajat. Ryhmän tarkoitus on edistää puolueen näkyvyyttä piirin alueella ja etsiä ehdokkaita vuoden 2023 eduskuntavaaleihin. Ryhmän ovat perustaneet Päivi Järnfors Vaasassa ja Juho Tanila Seinäjoelta. Ryhmästä kiinnostuneet voivat ottaa siihen yhteyttä täällä.

Kansakunnan historian pitkä linja

"Kansojen elämäntie ei ole tasaista nousua ylöspäin, niin kuin mielellämme
toivomme. Toisinaan se painuu laakson pohjaan - laaksoon, joka voi olla syvä kuin
rotko. Mutta laakson pohjalta nousee polku rinnettä ylös. Nousu on milloin loivempi,
milloin jyrkempi. Mutta aina päästään lähemmäs aukeita, vapaita aloja, joista
Jumalan taivas yhä valoisampana eteen aukenee." Lue lisää

Sanoista tekoihin

Kansalaisliitto jatkaa tutulla ipulaisella linjalla ja tavoittelee parhaita mahdollisia asioita suomalaisten hyväksi. Jos ohjelmamme puhuttelee Sinua ja olet kanssamme samaa mieltä, niin miksi et tulisi mukaan kanssamme muuttamaan sanoja teoiksi? Lue lisää.

Suomen on syytä palata Paasikiven-Kekkosen linjalle

Suomen asema vakaana, rauhaa edistävänä, puolueettomana ja sotilasliittoihin kuulumattomana maana on vaakalaudalla. Venäjän toimet Ukrainassa ovat saaneet suomalaiset pohtimaan turvan hakemista Nato-jäsenyydestä. Tätä esittävät eivät tunne historiaa, jonka valossa on helppo nähdä Venäjän intressit Suomen alueeseen. Lue lisää.

Suomi on pidettävä sotilasliittojen ulkopuolella. 

Puolueettomuuspolitiikka on parasta rauhantyötä. On kehitettävä kansojen yhdenvertaisuuteen perustuvaa kansainvälistä yhteistoimintaa ja vuorovaikutusta. Sitä tarvitaan maailmanlaajuisten ongelmien, kuten ilmastonmuutoksen, ratkaisuun.

Suomen varautumisen osalta on tärkeintä pitää maamme mahdollisimman omavaraisena erityisesti elintarvikkeiden ja energian, mutta myös muun keskeisen tuotannon suhteen.

Viimeaikaiset tapahtumat eivät ole jättäneet kylmäksi ketään. Viimeisimmätkin uneksijat, joita politiikka ei kuulemma kiinnosta, seuraavat nyt kansainvälisen politiikan uutisia herkeämättä ja miettivät, miten heille itselleen mahtaa tässä lopulta käydä. Jos nyt mitään hyvää tässä tilanteessa voi olla, niin juuri se, että ihmiset havahtuvat hereille...